Millä Kp-indeksillä revontulet näkyvät Suomessa?

Arviomme mukaan Rovaniemellä riittää Kp 0,5, Oulussa noin 1, Tampereella noin 2,5 ja Helsingissä noin 3,5, jotta revontulet näkyvät ainakin matalalla pohjoistaivaalla. Kp 5:n eli G1-myrskyn aikana mahdollisuus on siis koko maassa, kunhan taivas on pimeä ja selkeä.

Miksi revontulia ei näe kesällä?

Revontulia esiintyy ympäri vuoden, mutta ne ovat himmeitä. Revontulivyöhykkeellä yötön yö estää näkemästä niitä suunnilleen huhtikuun puolivälistä syyskuun alkuun, ja etelämpänäkin kesäyöt ovat liian valoisia himmeille revontulille. Kausi on syksyllä ja talvella.

Mihin aikaan yöstä revontulia kannattaa katsoa?

Ilmatieteen laitoksen mukaan paras aika on yleensä keskiyön tienoilla. Kun ennusteessa on voimakas myrsky, tilannetta kannattaa seurata heti pimeän tultua.

Milloin Suomessa nähtiin viimeksi suuret revontulet?

Suurin myrsky vuosiin oli 10.-11.5.2024, jolloin Kp nousi 9:ään. USGS:n mukaan se oli ensimmäinen G5-myrsky sitten 31.10.2003, ja Ilmatieteen laitos arvioi lokakuussa 2024, että tämä äitienpäivän myrsky oli meneillään olevan auringonpilkkujakson voimakkain.

Revontulet ja Kp-indeksi - milloin revontulet näkyvät Suomessa

Miksi revontulet välillä näkyvät kauas etelään

Revontulet syntyvät, kun Auringosta tulevat sähköisesti varatut hiukkaset törmäävät yläilmakehään. Tavallisesti se tapahtuu soikeassa vyöhykkeessä magneettisen navan ympärillä, ja vyöhyke kulkee Lapin, Pohjois-Norjan, Islannin, Kanadan ja Alaskan yllä. Kun Aurinko sinkoaa kohti Maata suuren kaasupilven eli koronan massapurkauksen, maapallon magneettikenttä järkkyy ja revontulivyöhyke laajenee etelään. Silloin revontulia nähdään myös Tampereella ja Helsingissä.

Ruotsin ilmatieteen laitoksen SMHI:n mukaan revontulet syntyvät hyvin korkealla, noin 100 kilometrissä ja sitä ylempänä. Yleisin väri on vihreä tai kellanvihreä, mutta revontulet voivat olla myös punaisia.

Häiriön voimakkuutta kuvaa Kp-indeksi.

Kp-indeksi lyhyesti

Kp-asteikko kulkee nollasta yhdeksään. Arvoilla 0-3 magneettikenttä on rauhallinen, ja viidestä ylöspäin puhutaan geomagneettisesta myrskystä. Yhdysvaltain avaruussääpalvelu NOAA jakaa myrskyt viiteen luokkaan:

Kp	Myrskyluokka	Mitä se tarkoittaa revontulille
5	G1, heikko	yleisiä korkeilla leveysasteilla
6	G2, kohtalainen	näkyvät noin 55° geomagneettiselle leveydelle asti
7	G3, voimakas	näkyvät noin 50° geomagneettiselle leveydelle asti
8	G4, ankara	näkyvät noin 45° geomagneettiselle leveydelle asti
9	G5, äärimmäinen	näkyvät noin 40° geomagneettiselle leveydelle asti

Geomagneettinen leveys ei ole sama asia kuin kartan leveysaste, mutta Suomessa sillä ei ole suurta merkitystä. Täällä myrskyä ei välttämättä tarvita lainkaan, sillä arviomme mukaan jokaisessa alla olevassa kaupungissa riittää Kp-arvo, joka jää alle viiden. Esimerkiksi Helsingissä Kp 3,5 ei vielä ole myrsky, mutta se riittää jo matalaan revontulikaareen pohjoisessa. Myrskyn voimakkuus ratkaisee lähinnä sen, kuinka korkealle taivaalle revontulet etelässä nousevat. Ilmatieteen laitos muistuttaa lisäksi, että Kp-asteikko päättyy yhdeksään, joten suurimpia myrskyjä ei voi sen avulla panna järjestykseen.

Paljonko Kp:tä kaupunkisi tarvitsee

Zenitmapin arvio siitä, millä Kp-arvolla revontulet näkyvät ainakin matalalla pohjoistaivaalla:

Rovaniemi: noin Kp 0,5,
Oulu: noin Kp 1,
Tampere: noin Kp 2,5,
Helsinki: noin Kp 3,5.

Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulet ovat Lapissa yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana. Siellä ne voivat loimottaa missä päin taivasta tahansa, myös suoraan yläpuolella, kun taas etelämpänä ne pysyttelevät yleensä pohjoisen horisontin yllä. Oman kaupunkisi tilanteen näet sivulta Revontulet tänä yönä, jossa reaaliaikainen Kp on jokaisen kaupungin raja-arvon vieressä.

Käytännössä nyrkkisääntö on yksinkertainen. Kun reaaliaikainen Kp nousee kaupunkisi raja-arvon yli, ulkona on pimeää ja taivas on selkeä, lähde katsomaan. Helsingissä ja Tampereella revontulet näkyvät paljaalla silmällä usein vain vaaleana, harmahtavana kaarena pohjoisessa, ja värit paljastuvat vasta kuvassa. Lapissa sama tilanne voi tarkoittaa koko taivaalla liikkuvaa vihreää verhoa.

Pimeys, vuodenaika ja pilvet

Pohjois-Suomessa ongelma on harvoin Kp. Ratkaisevat valo ja sää.

Kesällä on tauko. Revontulia esiintyy ympäri vuoden, mutta Tromssan yliopiston avaruussääkeskuksen NOSWEn mukaan yötön yö estää näkemästä niitä revontulivyöhykkeellä suunnilleen huhtikuun puolivälistä syyskuun alkuun. Etelä-Suomessakin kesäyöt ovat liian valoisia himmeille revontulille.
Syksy ja talvi ovat kautta. Kun yöt taas pimenevät, revontulijahti alkaa, ja etelässä pimeys palaa aiemmin kuin Lapissa. Taivas tänään -sivulta näet, tuleeko kotikulmillesi jo tähtitieteellistä yötä.
Ajoita katselu yöhön. Ilmatieteen laitoksen mukaan paras aika on yleensä keskiyön tienoilla. Voimakkaan myrskyn aikana tilannetta kannattaa seurata heti pimeän tultua.
Pilvet päättävät. Revontulten näkeminen vaatii riittävän pilvetöntä säätä, ja jo yläpilvi voi heikentää näkyvyyttä. Revontulet loistavat kuitenkin kaukana pilvien yläpuolella, joten aukko pilvipeitteessä voi riittää. Lokakuussa 2024 koettiin auringonpilkkujakson toiseksi voimakkain myrsky, mutta Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulet piileksivät Suomessa enimmäkseen pilvien takana. Tarkista pilvikartta ja lähde sinne, missä on selkeää.
Valosaaste. Katuvalot ja valaistut pihat peittävät himmeät revontulet. Pimeimmät paikat löydät valosaastekartalta.

Näin luet revontuliennustetta

NOAA julkaisee Kp-ennusteen kolmeksi vuorokaudeksi. Näet sen revontulisivulla yhdessä nykyisen Kp:n ja reaaliaikaisen revontulivyöhykkeen kanssa. Revontulikartan värit kertovat NOAA:n OVATION-mallin arvion siitä, kuinka todennäköisesti revontulia on lähiaikoina suoraan yläpuolella. Muutama sääntö säästää monelta pettymykseltä:

Ennuste on epävarma. Ilmatieteen laitoksen mukaan purkauksen voimakkuudesta ei voi suoraan päätellä, kuinka suuren myrskyn se maapallolla synnyttää. Luvattu voimakas myrsky voi jäädä heikoksi, ja toisinpäin.
Vain yö ratkaisee. Korkea Kp keskellä päivää ei auta. Katso, osuvatko huiput sinun yöhösi.
Kuu häiritsee. Täysikuun aikaan himmeät revontulet hukkuvat kirkkaaseen taivaaseen. Kuun vaiheen näet Taivas tänään -sivulta.
Pilvessä kotona? Revontulisivun web-kameroista näet, mitä Lapin, Islannin, Kanadan ja Alaskan taivaalla tapahtuu juuri nyt.

Missä ja miten katsoa

Lähde pois kaupungista. Jo lyhyt ajomatka keskustasta pimeämpään paikkaan tekee ison eron. Valosaastekartalta näet, mihin suuntaan kannattaa ajaa.
Etsi avoin näkymä pohjoiseen. Etelä- ja Keski-Suomessa revontulet ovat usein matalalla horisontin yllä. Järven jää, pelto, merenranta tai mäen laki toimivat hyvin.
Anna silmien tottua pimeään. Hämäränäkö kehittyy vähitellen, joten älä katso sillä välin kirkasta puhelimen näyttöä.
Ota kuva puhelimella. Yötila muutaman sekunnin valotuksella näyttää värit, joita silmä ei vielä erota. Tue puhelin kiveä, aidantolppaa tai auton kattoa vasten, niin kuva ei tärähdä. Usein vasta kuva paljastaa, että revontulet ovat jo taivaalla.
Ole kärsivällinen. Revontulet tulevat aaltoina. Rauhallinen taivas voi muutamassa minuutissa täyttyä kirkkaista pylväistä.
Pukeudu paikallaan seisomista varten. Talviyö on kylmä, ja odotus venyy helposti. Lämpimät kengät ja termospullo tekevät elämyksestä paremman kuin uusi kamera.

Suurimmat revontulet vuosiin

Toukokuun 10.-11. päivänä 2024 Maahan osui ylimmän tason G5-myrsky eli Kp 9. USGS:n mukaan edellinen G5-myrsky oli 31.10.2003. Revontulia kuvattiin laajalti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, paljon tavallista etelämpänä. Ilmatieteen laitos arvioi lokakuussa 2024, että tämä äitienpäivän myrsky oli meneillään olevan auringonpilkkujakson voimakkain ja vuodesta 1957 alkavassa havaintohistoriassa sijalla 7.

Tällaiset yöt ovat harvinaisia, mutta lokakuussa 2024 NASA ja NOAA ilmoittivat, että Aurinko on siirtynyt 11-vuotisen syklinsä maksimijaksoon. Sen aikana voimakkaat geomagneettiset myrskyt ovat tavallista yleisempiä, joten ennustetta kannattaa seurata myös Helsingissä.